UNO säännöt – Opettele pelaamaan Uunoa oikein

UNO säännöt lyhyesti: UNO (uuno) on 2–10 pelaajan korttipeli, jossa tavoitteena on päästä ensimmäisenä eroon kaikista käden korteista. Jokaiselle jaetaan 7 korttia. Omalla vuorollasi pelaat poistopinoon yhden kortin, joka on samaa väriä, samaa numeroa tai samaa symbolia kuin pinon päällimmäinen kortti. Jos et voi pelata, nostat yhden kortin. Kun sinulle jää yksi kortti, huuda ”UNO!”. Kierroksen voittaja saa pisteet muiden käteen jääneistä korteista, ja koko pelin voittaa se, joka ensimmäisenä saavuttaa 500 pistettä.

Tässä oppaassa käydään läpi viralliset säännöt, erikoiskortit, pisteytys esimerkkeineen, yleisimmät sääntökysymykset ja parhaat strategiat. Säännöt perustuvat Mattelin viralliseen UNO-sääntölehtiseen.

Pelin tavoite

Jokaisen kierroksen tavoite on päästä ensimmäisenä eroon kaikista käden korteista. Kun pelaaja pelaa toiseksi viimeisen korttinsa, hänen on huudettava ”UNO!” ilmoittaakseen, että hänellä on enää yksi kortti jäljellä. Kierroksen voittaja saa pisteitä muiden pelaajien käsiin jääneiden korttien perusteella. Peliä jatketaan useita kierroksia, kunnes joku saavuttaa ennalta sovitun pisterajan – yleensä 500 pistettä.

Vaihtoehtoisesti peliä voidaan pelata yksittäisinä kierroksina, jolloin jokainen kierros on itsenäinen ja voittaja on se, joka pääsee ensimmäisenä eroon korteistaan. Tämä nopea pelitapa sopii erityisesti tilanteisiin, joissa aikaa on rajallisesti tai kun pelaajia on paljon ja pitempi peli venyisi liian pitkäksi.

Korttipakan sisältö

Pakassa on yhteensä 108 korttia, jotka jakautuvat neljään väriin ja erikoiskortteihin:

Numerokortit muodostavat pakan perustan. Jokaista numeroa 1–9 on kaksi kappaletta jokaisessa värissä, mutta nollakortteja on vain yksi per väri. Erikoiskortit – ohitus, suunnanvaihto ja nosta 2 – ovat värikohtaisia ja niitä on kaksi kutakin per väri. Villit kortit ovat mustia. Tavallisen villin kortin voi pelata milloin tahansa, villiä nosta 4:ää vain tietyin ehdoin (ks. erikoiskortit).

108 vai 112 korttia?

Vuodesta 2018 myydyissä UNO-pakoissa on 112 korttia. Klassisen 108 kortin lisäksi pakassa on yksi Vaihda kädet -villi kortti (Wild Shuffle Hands) ja kolme tyhjää villiä korttia (Wild Customizable), joihin pelaajat voivat kirjoittaa oman sääntönsä. Vaihda kädet -kortin pelannut pelaaja kerää kaikkien kädet, sekoittaa kortit ja jakaa ne tasan uudelleen, minkä jälkeen hän valitsee jatkovärin. Jos pakassasi on 108 korttia, se on vanhempi painos – säännöt ovat muuten samat.

Pelin valmistelu

Pelin valmistelu on nopeaa ja helppoa:

1. Sekoita koko 108 kortin pakka huolellisesti.
2. Jaa jokaiselle pelaajalle 7 korttia kuvapuoli alaspäin.
3. Aseta loput kortit kuvapuoli alaspäin pöydän keskelle – tämä on nostopakka.
4. Käännä nostopakan päällimmäinen kortti kuvapuoli ylöspäin sen viereen – tämä on poistopinon ensimmäinen kortti.

Jos käännetty kortti on erikoiskortti, sovelletaan erityissääntöjä: villi kortti laitetaan takaisin pakkaan ja käännetään uusi kortti. Nosta 2 -kortti pakottaa ensimmäisen pelaajan nostamaan kaksi korttia ja menettämään vuoronsa. Ohituskortti ohittaa ensimmäisen pelaajan vuoron. Suunnanvaihto kääntää pelisuunnan, jolloin jakajasta tulee ensimmäinen pelaaja. Jos avattu kortti on villi nosta 4, se palautetaan pakkaan ja käännetään uusi.

Jakajan rooli kiertää myötäpäivään kierrosten välillä, ja on reilua antaa jokaisen pelaajan jakaa vuorollaan. Jakajalla ei ole erityistä etua pelissä, mutta jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa, mikä voi vaikuttaa pelin dynamiikkaan hieman.

Pelin kulku

Jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa, ja vuoro etenee myötäpäivään (ellei suunnanvaihtokortti muuta suuntaa). Omalla vuorollaan pelaajalla on kaksi vaihtoehtoa:

Kortin pelaaminen

Pelaaja voi pelata kädestään yhden kortin poistopinoon, jos se täsmää pinon päällimmäisen kortin kanssa jollain seuraavista tavoista:

• Sama väri: Punainen kortti punaisen päälle, riippumatta numerosta.
• Sama numero tai symboli: Seiska seiskan päälle, ohitus ohituksen päälle – riippumatta väristä.
• Villi kortti: Mustat villit kortit voi pelata riippumatta pinon väristä tai numerosta.

Kortin nostaminen

Jos pelaajalla ei ole pelattavaa korttia – tai hän ei halua pelata korttia – hän nostaa yhden kortin nostopakasta. Jos nostettu kortti on pelattavissa, pelaaja saa halutessaan pelata sen heti. Jos kortti ei sovi tai pelaaja ei halua pelata sitä, vuoro siirtyy seuraavalle.

Virallisten sääntöjen mukaan pelaaja nostaa vain yhden kortin, ei useampaa. Monet kotiversiot sallivat korttien nostamisen kunnes pelattava kortti löytyy, mutta tämä ei ole osa virallisia sääntöjä. Yhden kortin sääntö tekee pelistä strategisemman, koska pelaajan on harkittava tarkemmin, milloin pelata ja milloin nostaa vapaaehtoisesti.

Saako Unossa pelata monta korttia kerralla?

Ei. Virallisten sääntöjen mukaan jokaisella vuorolla pelataan vain yksi kortti – myös silloin, kun kädessä on useita samanlaisia kortteja, esimerkiksi kaksi punaista seiskaa. Toisen seiskan voi pelata vasta omalla seuraavalla vuorollaan, jos se silloin sopii pinoon.

Monessa kotiporukassa sallitaan kuitenkin samojen numeroiden pelaaminen yhdellä kertaa (esimerkiksi kaikki seiskat kerralla). Tämä on kotisääntö, josta kannattaa sopia ennen peliä – samoin kuin nosta-korttien ketjuttamisesta (ks. suositut kotisäännöt).

Esimerkkivuoro

Neljä pelaajaa – Aino, Eero, Liisa ja Mikko – istuu pöydässä myötäpäivään. Poistopinon päällimmäinen kortti on punainen 5.

1. Aino pelaa punaisen 8:n (sama väri).
2. Eero pelaa sinisen 8:n (sama numero) – väri vaihtuu siniseksi.
3. Liisalla ei ole sinistä korttia eikä kahdeksikkoa. Hän nostaa yhden kortin, joka on keltainen 2. Se ei sovi, joten vuoro siirtyy eteenpäin.
4. Mikko pelaa sinisen ohituksen, joten Ainon vuoro ohitetaan.
5. Vuoro palaa Eerolle, jolla on enää kaksi korttia. Hän pelaa villin kortin, huutaa samalla ”UNO!” ja valitsee jatkoväriksi vihreän. Liisan on nyt pelattava vihreä kortti tai villi kortti.

Nostopakan loppuminen

Jos nostopakka loppuu kesken pelin, poistopinon päällimmäinen kortti jätetään paikoilleen ja loput pinon kortit sekoitetaan uudeksi nostopakaksi. Peli jatkuu normaalisti.

Erikoiskortit

Erikoiskortit ovat pelin suola – ne luovat yllätyksiä ja taktisia mahdollisuuksia. Jokainen erikoiskortti aktivoituu heti, kun se pelataan poistopinoon.

Ohitus (Skip)

Seuraavan pelaajan vuoro ohitetaan kokonaan. Hän ei saa pelata eikä nostaa korttia. Ohituskortin päälle voi pelata minkä tahansa värisen ohituskortin tai minkä tahansa saman värin kortin.

Suunnanvaihto (Reverse)

Pelisuunta kääntyy vastakkaiseksi. Jos peli eteni myötäpäivään, se jatkuu nyt vastapäivään ja päinvastoin. Kahden pelaajan pelissä suunnanvaihto toimii käytännössä samoin kuin ohitus – edellinen pelaaja saa uuden vuoron.

Nosta 2 (Draw Two / +2)

Seuraavan pelaajan on nostettava kaksi korttia nostopakasta ja menetettävä vuoronsa. Hän ei saa pelata nostettuja kortteja samalla vuorolla. Virallisten sääntöjen mukaan nosta 2 -kortteja ei voi ketjuttaa eli pinota toistensa päälle – jos saat nosta 2:n, nostat kaksi korttia etkä voi vastata omalla nosta 2 -kortilla.

Villi kortti (Wild)

Villin kortin voi pelata milloin tahansa omalla vuorollaan, riippumatta poistopinon väristä tai numerosta. Pelatessaan villin kortin pelaaja ilmoittaa uuden värin, jolla peli jatkuu. Seuraavan pelaajan on pelattava ilmoitetun värin kortti tai toinen villi kortti.

Villi nosta 4 (Wild Draw Four / +4)

Pelin voimakkain kortti. Sen pelaaminen pakottaa seuraavan pelaajan nostamaan neljä korttia ja menettämään vuoronsa. Lisäksi pelaaja ilmoittaa uuden värin kuten tavallisessa villissä kortissa. Villin nosta 4:n pelaamiseen liittyy kuitenkin tärkeä rajoitus: sitä saa pelata vain, jos pelaajalla ei ole poistopinon värin mukaista korttia kädessään.

Jos seuraava pelaaja epäilee, että villi nosta 4 pelattiin luvattomasti, hän voi haastaa (challenge). Haastettu pelaaja näyttää kätensä haastajalle:

• Jos haaste on oikeutettu (pelaajalla oli oikean värin kortteja), haastettu pelaaja nostaa itse 4 korttia ja haastaja ei nosta mitään.
• Jos haaste on aiheeton (pelaajalla ei todella ollut oikean värin kortteja), haastaja nostaa 6 korttia (4 + 2 rangaistusta) ja menettää vuoronsa.

UNO-huuto

Yksi pelin tunnetuimmista säännöistä: kun pelaajalla on enää kaksi korttia kädessään ja hän pelaa toisen niistä, hänen on huudettava ”UNO!” samalla kun pelaa kortin. Tämä ilmoittaa muille pelaajille, että hänellä on enää yksi kortti jäljellä.

Jos pelaaja unohtaa huutaa ja toinen pelaaja huomaa tämän ennen seuraavan pelaajan vuoroa, unohtanut pelaaja joutuu nostamaan kaksi rangaistuskorttia. Jos kukaan ei huomaa unohdusta ennen seuraavan pelaajan vuoroa, rangaistusta ei tule. Tämä sääntö luo peliin jännittävän sosiaalisen elementin – kaikkien on seurattava tarkkaan, milloin joku on yhden kortin päässä voitosta.

Voiko Unon lopettaa kahdella kortilla?

Ei virallisten sääntöjen mukaan. Koska vuorolla saa pelata vain yhden kortin, viimeistä kahta korttia ei voi pelata yhtä aikaa – ei edes kahta täysin samanlaista korttia. Pelaat ensin toiseksi viimeisen kortin ja huudat ”UNO!”, ja viimeisen kortin pelaat vasta seuraavalla vuorollasi. Jos porukassanne on sovittu kotisäännöstä, jossa samat numerot saa pelata kerralla, silloin myös kahdella samalla kortilla lopettaminen on sallittua.

Pisteytys

Kun pelaaja pääsee eroon kaikista korteistaan, kierros päättyy ja voittaja saa pisteitä muiden pelaajien käsiin jääneiden korttien perusteella:

Peliä jatketaan kierros kierrokselta, kunnes joku pelaaja saavuttaa 500 pistettä. Tämä pelaaja voittaa koko pelin. Pistemäärä kannattaa kirjata muistiin jokaisen kierroksen jälkeen.

Laskuesimerkki

Aino pääsee eroon korteistaan ja voittaa kierroksen. Muille jäi käteen:

• Eero: keltainen 7 ja nosta 2 → 7 + 20 = 27 pistettä
• Liisa: villi nosta 4 → 50 pistettä
• Mikko: sininen 3, vihreä 9 ja ohitus → 3 + 9 + 20 = 32 pistettä

Aino saa kierroksesta yhteensä 27 + 50 + 32 = 109 pistettä. Jos Ainolla oli ennestään 410 pistettä, hänellä on nyt 519 pistettä, ja hän voittaa koko pelin.

Vaihtoehtoisessa pisteytystavassa kierroksen häviäjät saavat miinuspisteitä käteen jääneiden korttien perusteella, ja voittaja saa nolla. Peli päättyy, kun joku ylittää sovitun pisterajan, ja vähiten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Tämä käänteinen tapa sopii pelaajille, jotka haluavat heartsin kaltaisen pistejärjestelmän.

Näin pelaat Uunoa – vaihe vaiheelta

1. Jaa kortit. Sekoita 108 kortin pakka ja jaa jokaiselle pelaajalle 7 korttia. Aseta loput nostopakaksi ja käännä yksi kortti poistopinon aloituskortiksi.
2. Tarkista aloituskortti. Jos aloituskortti on erikoiskortti, noudata sen erityissääntöjä. Villit kortit palautetaan pakkaan ja käännetään uusi kortti.
3. Pelaa tai nosta. Omalla vuorollasi pelaa yksi kortti, joka täsmää poistopinon värin, numeron tai symbolin kanssa. Jos et voi tai halua pelata, nosta yksi kortti nostopakasta.
4. Aktivoi erikoiskortit. Jos pelaat ohituksen, suunnanvaihdon, nosta 2:n tai villin kortin, sen vaikutus astuu voimaan välittömästi.
5. Huuda UNO. Kun sinulla on kaksi korttia ja pelaat toisen, huuda ”UNO!” samalla hetkellä. Unohtaminen maksaa kaksi rangaistuskorttia, jos joku huomaa.
6. Voita kierros. Ensimmäinen pelaaja, joka pääsee eroon kaikista korteistaan, voittaa kierroksen. Laske pisteet muiden pelaajien käteen jääneistä korteista.
7. Kirjaa pisteet. Lisää kierroksen pisteet voittajan kokonaissummaan. Jos kukaan ei ole saavuttanut 500 pistettä, aloita uusi kierros.

Muunnelmat ja erikoisversiot

UNO Flip

UNO Flipin säännöissä kortilla on kaksi pelattavaa puolta: vaalea ja tumma. Flip-kortti kääntää koko poistopinon, nostopakan ja kaikkien käsikortit. Vaalealla puolella on esimerkiksi nosta yksi, tummalla nosta viisi ja ohita kaikki. Uusi Flip palauttaa pelin toiselle puolelle. Tavallisen UNOn nostomääriä ja pistearvoja ei siis voi käyttää sellaisinaan.

UNO Attack

Tämä vauhdikas versio korvaa nostopakan elektronisella kortinampujalla. Sen sijaan että pelaaja nostaisi kortteja pakasta, hän painaa laitteen nappia – ja laite ampuu satunnaisen määrän kortteja (tai ei yhtään). Tämä yllätysmekanismi tekee pelistä jännittävän ja ennalta-arvaamattoman. Laite voi ampua jopa 12 korttia kerralla tai antaa pelaajan selvitä ilman yhtäkään korttia.

UNO Stacko

Tämä versio yhdistää korttipelin ja tornin rakentamisen. Peli muistuttaa Jengaa, mutta palikoissa on värejä ja numeroita. Pelaajat vetävät tornista palikan, joka vastaa edellisen pelaajan väriä tai numeroa, ja asettavat sen tornin päälle. Torni kaatuu väistämättä – ja sen kaatanut pelaaja häviää. Stacko on erinomainen valinta pelaajille, jotka haluavat yhdistää korttipelin jännityksen fyysiseen kätevyyspeliin ja sopii erityisen hyvin perheille ja illanistujaisiin.

UNO Junior, DOS, All Wild ja No Mercy

• UNO Junior on pienille lapsille tehty helpotettu versio, jossa pakka ja säännöt ovat tavallista UNOa yksinkertaisemmat.
• UNO DOS on jatko-osa, jossa pöydän keskellä on kaksi korttiriviä yhden poistopinon sijaan. Kortteja yhdistetään numeroiden perusteella, ja kaksi korttia saa pelata kerralla, jos niiden summa vastaa pöydän korttia. Värin täsmääminen antaa bonuksia.
• UNO All Wild -pakassa jokainen kortti on villi, joten väriä tai numeroa ei tarvitse täsmätä. Peli ratkeaa toimintakorttien käytöllä.
• UNO Show ’Em No Mercy on erillinen versio, jossa nostokortteja saa ketjuttaa, pakassa on muun muassa nosta 6- ja nosta 10 -kortit, ja vähintään 25 kortin käsi pudottaa pelaajan erästä.

Suositut kotisäännöt

Monet perheet ja kaveriporukat pelaavat omilla lisäsäännöillään. Yleisimpiä kotiversioiden sääntöjä ovat:

• Nosta-korttien ketjuttaminen: Jos saat nosta 2:n, voit vastata omalla nosta 2 -kortilla, jolloin seuraava pelaaja joutuu nostamaan 4 korttia. Tämä ei kuulu virallisiin sääntöihin, mutta on ehkä maailman suosituin kotisääntö.
• Seitsemän ja nolla: Pelaamalla seiskan voit vaihtaa kätesi toisen pelaajan kanssa. Pelaamalla nollan kaikki pelaajat antavat kätensä pelisuunnassa seuraavalle. Tämä muunnelma lisää peliin merkittävästi strategiaa.
• Väliinpelaaminen: Jos pelaajalla on täsmälleen sama kortti (sama väri ja numero) kuin poistopinon päällimmäinen, hän saa pelata sen heti omalla vuorollaan – vaikka ei olisi hänen vuoronsa. Tämä nopeuttaa peliä huomattavasti.

Strategia ja vinkkejä

Korttien hallinta

Hyvä pelaaja ei pelaa korttejaan satunnaisesti vaan suunnitelmallisesti. Perusperiaatteena kannattaa pelata korkea-arvoisia kortteja (erikoiskortit ja suuret numerot) mahdollisimman aikaisin, koska ne ovat kalliita rangaistuspisteinä, jos kierros päättyy yllättäen. Pidä villit kortit viimeisinä – ne ovat varmimpia pelattavia ja toimivat hätäuloskäynteinä.

Värin hallinta

Yritä ohjata peliä sellaiseen väriin, jossa sinulla on eniten kortteja. Näin todennäköisyys, että voit pelata seuraavalla vuorollasi, kasvaa merkittävästi. Jos sinulla on neljä punaista korttia ja vain yksi sininen, vaihda peli punaiseen heti kun mahdollista. Villit kortit ovat erinomaisia värinvaihtajia – käytä niitä strategisesti, älä heti ensimmäisellä mahdollisuudella.

Vastustajien seuraaminen

Pidä silmällä vastustajien korttimääriä. Kun jollakin on vain muutama kortti jäljellä, pelaa erikoiskortteja häntä vastaan – ohituksia, nosta-kortteja ja suunnanvaihtoja. Jos pelaajalla on yksi kortti, yritä pakottaa hänet nostamaan ennen kuin hän ehtii voittaa. Muista myös seurata, mitä värejä vastustajat joutuvat nostamaan – tämä paljastaa, mitä värejä heillä ei ole.

Nosta 2 ja villi nosta 4 oikeaan aikaan

Nosta-kortit ovat tehokkaimmillaan pelin loppuvaiheessa, kun joku pelaaja on lähellä voittoa. Älä tuhlaa niitä pelin alussa, ellei siihen ole hyvää syytä. Villi nosta 4 on pakan voimakkain kortti – säästä se tilanteeseen, jossa tarvitset sekä värinvaihdon että vastustajan hidastamisen samanaikaisesti.

Bluffaaminen villillä nosta 4:llä

Vaikka villi nosta 4 pitäisi virallisesti pelata vain, kun kädessä ei ole poistopinon väristä korttia, kokeneet pelaajat bluffaavat toisinaan. Riski on, että vastustaja haastaa ja joudut nostamaan itse 4 korttia. Mutta jos vastustaja ei haasta, pääset hyötymään strategisesta värinvaihdosta ja pakotat hänet nostamaan. Arvioi tilanne tapauskohtaisesti – älä bluffaa pelaajaa vastaan, joka haastaa usein.

Loppupelin hallinta

Kun kädelläsi on enää 2–3 korttia, jokainen päätös on ratkaiseva. Varmista, että sinulla on useamman värin kortteja tai villi kortti, jotta et jää jumiin yhden värin varaan. Jos sinulla on yksi normaali kortti ja yksi villi, pelaa normaali kortti ensin ja pidä villi varalle – näin sinulla on varma viimeinen pelattava kortti riippumatta siitä, mitä väriä poistopinossa on.

Muista myös, että muut pelaajat näkevät korttimääräsi. Kun sinulla on vähän kortteja, muut kohdistavat erikoiskortteja sinuun. Tämän vuoksi on joskus strategisesti viisasta olla pelaamatta korttia, vaikka voisit – nostamalla yhden ylimääräisen kortin saatat saada vastustajat luulemaan, ettei sinulla ole pelattavaa, ja he kohdentavat erikoiskorttinsa muualle.

Pelaaminen eri pelaajamäärillä

Kahden pelaajan peli

Kahdestaan pelattaessa suunnanvaihto toimii samoin kuin ohitus – se antaa pelaajalle uuden vuoron. Tämä tekee suunnanvaihdosta ja ohituksesta yhtä arvokkaita. Kahden pelaajan peli on intensiivistä ja nopeatempoista, koska jokainen erikoiskortti kohdistuu suoraan vastustajaan. Strategian merkitys korostuu, kun vastustajia on vain yksi.

Kolmen ja neljän pelaajan peli

Kolme tai neljä pelaajaa on pelin ihanteellisin pelaajamäärä. Kierrokset ovat sopivan mittaisia, erikoiskortit vaikuttavat merkittävästi ja nostopakka kestää riittävän pitkään. Neljän pelaajan pelissä taktinen pelaaminen korostuu erityisesti – voit kohdistaa erikoiskortteja tiettyyn pelaajaan ja liittoutua väliaikaisesti toisia vastaan, esimerkiksi estääksesi johtavaa pelaajaa voittamasta.

Suuri ryhmä (6–10 pelaajaa)

Suurella porukalla pelattaessa nostopakka kuluu nopeasti ja kierrokset ovat pidempiä. Erikoiskortit menettävät osan tehostaan, koska kohdistetut iskut (nosta 2, ohitus) vaikuttavat vain yhteen pelaajaan monen joukosta. Villit kortit ja värin hallinta korostuvat entisestään. Suurissa ryhmissä peli on sosiaalisimmillaan ja yllätyksiä tulee tiheämmin. Jos ryhmä on yli kahdeksan pelaajaa, kannattaa harkita kahta korttipakkaa sekoitettavaksi yhteen, jotta kortteja riittää. Kahdella pakalla pelattaessa on hyvä sopia etukäteen, hyväksytäänkö täysin identtiset kortit (sama väri ja numero) pelattavaksi peräkkäin.

UNO:n historia lyhyesti

UNO on maailman suosituimpia korttipelejä: sitä pelataan yli 150 maassa, ja sitä on myyty yli 150 miljoonaa kappaletta. Merle Robbins kehitti pelin vuonna 1971 Ohiossa, Yhdysvalloissa, ratkaisemaan perheen sisäistä erimielisyyttä Crazy Eights -korttipelin säännöistä. Hän valmisti ensimmäiset 5 000 pakettia itse ja myi ne paikallisesti, kunnes pelifirma International Games osti oikeudet vuonna 1972. Nykyään Mattel omistaa tuotemerkin, ja peli on vakiinnuttanut asemansa yhtenä kaikkien aikojen menestyneimmistä korttipeleistä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)