PelioppaatAntiikin Kreikassa vieraat loikoivat sohvilla ja linkosivat viinin pohjasakkaa kohti pronssista maalitaulua. Kaksituhatta vuotta myöhemmin amerikkalaiset opiskelijat heittävät pingispalloja olutmukeihin kellarikerroksen pöydällä. Juomapeli on seurannut ihmistä juhlapöydässä yhtä kauan kuin viini ja olut.
Kottabos – antiikin Kreikan juomapeli
Kottabos oli antiikin Kreikan suosituin juomapeli. Kreikkalaiset pelasivat sitä symposiumeissa, ylimystön juomajuhlissa, 500- ja 400-luvulla eaa. Vieraat loikoivat sohvilla ja linkosivat kylix-maljan pohjalle jääneen viinisakan kohti maalia huoneen toisella laidalla. Tavallisin maali oli pieni kiekko lampunjalan päällä. Osuma pudotti kiekon alempaa levyä vasten, ja kolahdus soi kuin kello.
Symposium oli tarkkaan järjestetty juhla. Isäntä eli symposiarkki määräsi, kuinka paljon vettä viiniin sekoitettiin, ja ohjasi illan kulkua. Vieraat keskustelivat filosofiasta, kuuntelivat musiikkia ja pelasivat kottabosta illan huipennuksena. Peli yhdisti juomisen, seurustelun ja kilpailun samaan hetkeen ja antoi miehille tavan mitellä taitojaan ilman asetta.
Peli syntyi kreikkalaisten Sisilian siirtokunnissa ja levisi Ateenaan ja Italiaan. Voittaja sai palkinnoksi leivoksia, makeisia tai suudelman. Hyvä heittäjä tarvitsi tarkan silmän ja notkean ranteen, ja taitava pelaaja nautti pöydässä urheilijan arvostusta. Jo antiikissa juominen ja kilpailu kuuluivat yhteen.
Kottaboksesta tunnetaan useita muunnelmia. Yleisimmässä pelaaja pudotti kiekon telineeltä, mutta toisessa versiossa vesimaljaan kellui pieniä lautasia. Pelaaja linkosi viinisakkaa niin, että lautanen upposi pohjaan. Molemmat versiot vaativat saman taidon: ranteen kierto ratkaisi heiton suunnan. Heiton hetkellä pelaaja lausui usein rakastettunsa nimen ja luki osumasta enteen lemmen onnistumisesta.
Tiesitkö? Kreikkalaiset arvostivat kottabosta niin paljon, että he rakensivat Sisiliassa pyöreitä saleja pelkästään peliä varten. Pelaajat asettuivat maalin ympärille ja heittivät vuoron perään, jotta jokainen sai saman heittokulman.
Keskiajan kapakkalaulut ja kuljeskelevat oppineet
Keskiajalla laulu nousi juomapelin rinnalle. 1100-luvulla joukko kuljeskelevia oppineita, goliardit, kiersi Euroopan kapakoissa ja sepitti latinankielisiä juomalauluja. Heidän runonsa säilyivät Carmina Burana -käsikirjoituksessa, jonka munkit kokosivat 1100- ja 1200-luvuilla. Tutkijat löysivät käsikirjoituksen vuonna 1803 Benediktbeuernin luostarista Baijerista. Kokoelman 254 runoa käsittelevät viiniä, rakkautta ja kapinaa kirkkoa vastaan.
Tunnetuin kapakkalaulu on ”In taberna quando sumus” eli ”Kun istumme kapakassa”. Säkeet luettelevat juojat vuoron perään: juo vanki ja juo vapaa, juo köyhä ja juo sairas. Carl Orff sävelsi osan runoista kantaatiksi vuonna 1937 ja nosti keskiaikaiset tekstit uuden yleisön tietoon. Kapakassa pyörivät myös nopat, ja häviäjä maksoi usein seuraavan tuopin. Pelistä tuli tapa jakaa lasku ja pitää seura koossa iltamyöhään.
Varsinaiset kilpajuomapelit, joita opiskelijat yhä pelaavat, syntyivät Etelä-Saksassa 1530-luvun reformaation aikoihin. Opiskelijat loivat säännöt, jotka määräsivät, kuka joi ja milloin. Näin juomisesta tuli peli voittajineen ja häviäjineen. Yliopistoissa juomalaulut siirtyivät sukupolvelta toiselle, ja opiskelijat sepittivät uusia säkeitä vanhojen sävelten päälle. Laulu sitoi pöytäseurueen yhteen ja antoi illalle rytmin.
Beer pong syntyy amerikkalaisessa yliopistossa
Moderni juomapeli syntyi Yhdysvalloissa. Beer pong sai alkunsa 1950-luvun lopulla Dartmouth Collegessa New Hampshiressa. Tarinan mukaan opiskelijat laskivat olutmukinsa pingispöydän reunalle pelin ajaksi, ja mukeista tuli osa ottelua. Dartmouthin veljeskunnat kehittivät omia muunnelmiaan ja antoivat niille nimet kuten ”shrub” ja ”tree” mukien asettelun mukaan.
Alkuperäinen versio muistutti pingistä: pöydällä oli verkko, ja pelaajat löivät palloa mailoilla. Dartmouth hyväksyi pelin lyhyeksi aikaa viralliseksi sisälajiksi 1970-luvun alussa. Mailaton muoto ja nimet ”Beer Pong” ja ”Beirut” yleistyivät Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Tästä versiosta kasvoi peli, jonka tunnet tänään: pöydän päihin kolmioksi aseteltu mukirivistö ja kaarella heitetty pingispallo.
Peli levisi veljeskunnasta ja kampukselta toiselle. Opiskelijat veivät säännöt kotikaupunkeihinsa, ja jokainen sukupolvi muokkasi mukimäärää ja heittosääntöjä. Nimi ”Beirut” jäi elämään osassa itärannikkoa, kun taas muualla peli tunnetaan nimellä beer pong. 2000-luvulla peli sai omat turnauksensa, kuten vuosittaisen World Series of Beer Pong -kilpailun Yhdysvalloissa. Kaupat myyvät valmiita beer pong -pöytiä ja -settejä, ja peli näkyy elokuvissa osana amerikkalaista opiskelijakuvastoa. Nykyään beer pong matkaa opiskelijabileistä festivaaleille ja kilpailuihin eri puolilla maailmaa.
| Aika | Tapahtuma |
|---|---|
| 500–400 eaa. | Kreikkalaiset pelaavat kottabosta symposiumeissa |
| 1100-luku | Goliardit sepittävät juomalauluja (Carmina Burana) |
| 1530-luku | Kilpajuomapelit syntyvät Etelä-Saksan yliopistoissa |
| 1950-luku | Beer pong syntyy Dartmouth Collegessa |
| 1966 | Ensimmäiset akateemiset kyykän MM-kisat Suomessa |
| 1980-luku | Mailaton beer pong ja pelin nimi vakiintuvat Yhdysvalloissa |
Suomalainen juhlapeliperinne
Suomeen juomapelit tulivat osaksi opiskelija- ja juhlakulttuuria. Suomalainen opiskelijakulttuuri ammensi mallinsa Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Haalarit, sitsit ja laulukirjat toivat juomapelille oman kehyksensä, jossa säännöt ja perinteet ohjasivat iltaa. Sitseillä vieraat laulavat juomalauluja ja noudattavat toastmasterin sääntöjä, jotka jatkavat suoraan goliardien perinnettä. Opiskelijat ovat pelanneet kyykän akateemisia MM-kisoja vuodesta 1966, ja itäsuomalainen peli elää yhä ylioppilasjuhlissa. Juomapelit kuuluvat myös mökkiviikonloppuihin ja pikkujouluihin.
Suomalaiset pelaavat tänään samoja pelejä kuin muu maailma. Juomapelit-osio kokoaa yhteen klassikot pöytäpeleistä korttipeleihin. Ring of Fire eli Rinki jatkaa kottaboksen ajatusta: pöydän keskellä on yhteinen malja, ja korttien säännöt ratkaisevat, kuka juo. Korttijuomapelit tuovat pakan juhlapöytään samaan tapaan kuin keskiajan kapakkaseurue. Seuraavaa iltaa varten parhaat juomapelit illanistujaisiin kokoaa valikoiman jokaiseen porukkaan.
Viime vuosina ainejärjestöt ovat päivittäneet käytäntöjään ja luopuneet painostavista juomapeleistä. Peli on silti säilynyt osana vapaata juhlintaa, kun kukaan ei pakota mukaan. Juomapeli on vaihtanut muotoaan kahdessatuhannessa vuodessa, mutta sen ydin pysyy: ihmiset kokoontuvat saman pöydän ääreen, sopivat säännöt ja kilpailevat leikin varjolla. Kreikkalainen heitti viinisakkaa, keskiaikainen opiskelija lauloi latinaksi ja amerikkalainen fuksi heittää palloa muoviin. Pronssinen maalitaulu vaihtui muovimukiin, mutta nauru pöydän ympärillä kuulostaa samalta.